Toisin kävi kun mieheni hommasi iphonen. Aikani hiplailtua sitä kiiltävää mustaa kapinetta, olin koukussa. Kuinka kätevää että kaikki on samassa. puhelin, kamera, ipod, internet, sähköposti, facebook jne... Pakko saada.
Nykyään työmatkat junassa kuluvat puhelimella leikkiessä. en enää havainnoi ympärillä tapahtuvia asioita tai ohikiitäviä maisemia. Jos joudun istumaan yksin kahvilassa odottelemassa ystävää, luen hesarin otsikot ja iltasanomien viihdeosion. enää ei tarvitse olla yksin ja näyttää säälittävältä. ihmeellinen sosiaalinen media. aikamoista riippuvuutta sanoisin.
 |
| kuva google |
Älypuhelimen positiivisiin puoliin kuuluvat mielestäni AppStoren erilaiset matkailuApp.it. Osa niistä on ilmaisia osa maksaa muutaman euron. Mm. Wallpaper* ja Lonely planet ovat julkaiseet monesta kaupungista omat opasversionsa. Eniten reissussa olen kuitenkin hyötynyt TripAdvisorin App.ista ja eri kaupunkien reittioppaista, jotka toimivat offline.ssa. Kuvittelen näyttäväni astetta vähemmän turistilta kun selaan metrokarttoja iphonesta enkä levitä Lonely Planettia pitkin asemalaituria.
Myös iphonen kamera on riittänyt mun räpsimisiin, koska en jaksaisi matkalla kantaa mitään ylimääräistä. Ja tietysti mun musat on myös mukana. Tavallaan kolme aparaattia vähemmän kannettavana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti